Pääkaupunkiseudulla salibandyn harjoitus- ja pelitiloista peräti 90 prosenttia on yksityisomistuksessa.
URHEILUHARRASTUSTEN kalleus muuttaa jo seurojen toimintaa, eikä välttämättä vain huonoon suuntaan. Monella seuralla olisi nimittäin varaa omiin tiloihin, jos salivuoroja varten kerättävät rahat jäisivät seuraan, eikä niitä maksettaisi halliyrittäjille.
Jo aiemmin jalkapallo ja jääkiekko ovat investoineet omiin harjoitusolosuhteisiin. Nyt perässä tulee salibandy, joka on hyötynyt suurista joukkuelajeista todennäköisesti vähiten julkisin varoin rakennetuista urheilupaikoista.
Monissa kaupungeissa valtaosa salibandyn harjoitushalleista on yksityisomistuksessa. Kun laji räjähti kasvuun 90-luvulla, kaupungit eivät pystyneet järjestämään harjoitustiloja. Fiksut ja vikkelät halliyrittäjät sen sijaan vastasivat kysyntään niin hyvin, että kuntapäättäjien oli helppo jättää lajin olosuhteet niiden hoidettavaksi.
Pääkaupunkiseudulla salibandyn harjoitus- ja pelitiloista peräti 90 prosenttia on yksityisomistuksessa.
Se näkyy seurojen kukkarossa. Kun esimerkiksi Helsingissä koulujen salivuorot maksavat 20–50 euroa, on hinta yksityisellä puolella vähintään kaksinkertainen.
Syynä valtavaan hintaeroon ei ole niinkään halliyrittäjien ahneus, vaan sopivien tilojen vähyys. Arki-iltaisin kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, mutta päiväsaikaan salibandyhallit ovat autioita. Jostain yrittäjänkin on rahansa on kerättävä.
Helsingin, Vantaan tai Espoon kouluistakaan ei ole apua. Viime vuosina pääkaupunkiseudulle ei ole rakennettu yhtään koulua, jossa salibandya olisi huomioitu pääkäyttäjänä.
Nyt salibandyssa on havahduttu, että omat rahat voi käyttää toisinkin. Moni seura on kasvanut niin suureksi, että junioreilta hallivuoroihin kerättävillä euroilla rahoittaisi jo omaa hallia.
Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen arvioi, että Suomessa on 30–40 seuraa, jotka maksavat harjoitus- ja pelivuoroistaan vähintään 100 000 euroa vuodessa.
Kun pari täysimittaista kenttää sisältävä halli maksaa 1–2 miljoonaa euroa, ei ajatus omasta hallista ole monelle seuralle enää mahdoton.
Sähly on tullut opiskelijoiden hauskasta hikiliikuunasta pitkän matkan, sillä nyt liitto kannustaa seuroja omiin halliprojekteihin. Avuksi valmistuu opas, jossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja oman hallin rakentamiseksi ja rahoittamiseksi.
Muunkinlaista tulitukea hankkeisiin on luvassa. Rahaa Salibandyliitolla ei ole antaa toisin kuin Palloliitolla, joka voi jakaa Euroopan jalkapalloliiton Uefan ylijäämärahoja porkkanaksi kuntien ja seurojen yhteisprojekteihin.
Kaupungit voisivat tukea salibandyhankkeita antamalla käyttöön edullisia tontteja ja auttamalla rahoituksen järjestämisessä. Sen verran halvaksi suomalaisia laajasti liikuttava laji on yhteiskunnalle tullut.