Uutiset

?Seuratoiminnan tulevaisuus on turvattava riittävän järeillä toimilla? - Salibandyliitto on huolissaan seurojen toimintaedellytyksistä ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Lähde: salibandy.fi

Koronapandemian vuoksi määrätyt sulkutoimenpiteet runtelevat voimakkaasti seuratoiminnan olemassaolon edellytyksiä.

– Seuratoiminnan jatkumisen turvaamiseksi tulisi opetus- ja kulttuuriministeriöltä saada ennen kauden 2021–2022 alkua tukea suomalaisen salibandyn ja muidenkin lajien toimintaedellytysten turvaamiseksi, vaatii Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta.

Salibandyssä – kuten pitkälti muissakin lajeissa – kausi 2019–2020 päättyi kaiken toiminnan osalta 14.3.2020.

Kuluvalla, pian päättyvällä kaudella lasten ja nuorten lajiharjoittelu oli pääkaupunkiseudulla ja osassa muuta Suomea kokonaan pysähdyksissä marraskuun lopusta tammikuun loppuun. Pääkaupunkiseudulla ja suuressa osassa muuta Suomea lasten ja nuorten kilpailutoiminta on ollut kokonaan pysähdyksissä marraskuun lopusta alkaen.

Yli 12-vuotiaiden nuorten harrastaminen on pääkaupunkiseudulla ja suuressa osassa muuta Suomea parhaillaan kokonaan keskeytetty ainakin 28.3. saakka. Aikuisten alempien sarjojen osalta sekä harjoittelu että kilpailutoiminta keskeytyivät marraskuun lopussa sekä pääkaupunkiseudulla että suuressa osassa muuta maata.

Seurojen tulevaisuus vaakalaudalla

Tilanne tarkoittaa salibandyseurojen kannalta sitä, että harrastajien määrä on pudonnut merkittävästi.
– Jo vuodenvaihteeseen mennessä vajaat kymmenen prosenttia ja sen jälkeen selkeästi enemmän, tietää toiminnanjohtaja Ilmivalta.
– Harrastajien määrän vähentymisen johdosta seurojen tulorahoitus on romahtanut. Seurojen kulut eivät kuitenkaan ole vastaavasti joustaneet.

Koska toiminta on sulun vuoksi pääosin keskeytynyt, on seurojen ongelmallista periä jäseniltään ja juniorien vanhemmilta kuukausimaksuja.
– Salikulut yksityisissä halleissa rullaavat silti, kuten myös seuratoiminnan organisoinnin kiinteät kulut, Ilmivalta huomauttaa.

Salibandyssä merkittävimmät kiinteät kulut ovat palkkakuluja sekä yksityisten hallien vuokrakuluja. Salibandyssä yksityiset liikuntatilat ovat muihin lajeihin verrattuna merkittävästi laajemmin käytössä. Myös ottelutapahtumista normaalisti saatavat yleisötulot ovat nyt jääneet saamatta.
– Salibandyliiton kannalta pelien loppuminen marraskuussa heikentää kuluvan vuoden tulosta vähintään 350 000 eurolla, Ilmivalta ennakoi.
– Lopullinen vaikutus riippuu kauden jatkosta. Todennäköisesti se on vielä merkittävästi suurempi.

Salibandyliitto on erittäin huolissaan siitä, miten tilanne tulee vaikuttamaan kauden 2021–2022 toimintaan, muun muassa joukkue- ja pelaajamääriin, ja kaiken kaikkiaan suomalaisten salibandyseurojen hädästä ja selviytymisestä.
– Seuratoiminnan jatkumisen turvaamiseksi tulisi opetus- ja kulttuuriministeriöltä saada vielä ennen kauden 2021–2022 alkua tukea suomalaisen salibandyn ja muidenkin lajien toimintaedellytysten turvaamiseksi, Ilmivalta toteaa.

Uhkaako lasten ja nuorten
liikunta- ja mielenterveyspommi?

Edellä mainituissa asioissa kyse on pääosin rahasta. Paljon suurempi yhteiskunnallinen huoli liittyy suomalaisten liikkumiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Salibandyliitto ja -seurat ovat erittäin huolestuneita koronan aiheuttamista pitkäkestoisista vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, toteaa Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
– Pitkä tauko on pudottanut kyydistä merkittävän määrän harrastajia. Miten heidät ja aivan erityisesti normaalioloissakin vähemmän liikkuvat saadaan takaisin liikunnan pariin? hän pohtii.

Jotta tässä onnistuttaisiin, seurojen toimintakyvyn ja elinvoimaisuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Jo ennestään aktiivisesti liikkuvien lasten ja nuorten paluu harrastusten pariin on huomattavasti todennäköisempää kuin passiivisempien ja vähemmän liikkuvien, Kinnunen toteaa.
– Harrastustoiminnan pitkäaikaisen tauon seurauksena lapset ja nuoret ovat passivoituneet ja sekä liikkuminen että fyysinen rasitus ovat jääneet minimiin. Tulevaisuudessa tämä johtaa mittaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla.

Erityisen kohtalokasta tämä tulee olemaan jo ennestään passiivisten ja terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien osalta.
– Juuri se ryhmä, joka erityisesti tarvitsisi liikuntaharrastusta oman hyvinvointinsa, kasvunsa ja kehityksensä tueksi, on pudonnut ensimmäisenä pois. Ja tämän ryhmän paluu takaisin harrastusten pariin on myös kaikkein epävarminta, Kinnunen huomauttaa.

Lohduttomia lukemia selvityksestä

Salibandyliitto teki tammikuussa 2021 laajan kyselyn salibandyn lopettaneille pelipassipelaajilleen. Aikuisharrastajien osalta tulevaisuuden näkymät ovat lohdulliset, sillä 61 % lopettaneista ilmoitti aikovansa kenties palata salibandyn pariin.

Sen sijaan lasten ja nuorten osalta tilanne on synkempi: Peräti 74 % lopettaneista ilmoitti, että tuskin palaa salibandyn pariin. Vain 26 % jätti ilmaan mahdollisuuden harrastuksen pariin palaamisesta.
– Kokonaan oma ulottuvuutensa on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus, johon koronapandemia ei voi olla jättämättä jälkeään, Kinnunen muistuttaa.
– Kuinka tyhjille katsomoille pelaamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset iskevät seuroihin? Kuinka katsojat saadaan rajoitusten purkamisen jälkeen houkuteltua takaisin katsomoihin? Kuinka rajoitusajan pelaamattomuus ja poikkeava harjoittelu vaikuttavat tulevaisuuden potentiaaliin? heittelee Jari Kinnunen ilmaan kysymyksiä.

Tarkkoja vastauksia ei vielä pitkään aikaan kukaan tiedä. Mutta selvää on, että vaikutukset eivät missään tapauksessa ole myönteisiä ja negatiiviset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Lopullisia syntyneen mielenterveys- ja liikuntapommin yhteiskunnalle haitallisia vaikutuksia joutunemme maksamaan pitkään.