Uutiset

Toimenpiteillä on väliä: Salibandyliitto paneutuu päästöjen pienentämiseen datan avulla

Lähde: SSBL

Järjestöjen hiilipäästökuorman laskenta perustuu tieteeseen.

Salibandyliitto ja hiilijalanjäljen reaaliaikaiseen mittaamiseen erikoistunut CarbonLink ovat aloittaneet yhteistyön, joka tähtää liiton toiminnan ympäristölle asettaman kuormituksen vähentämiseen nopealla aikataululla.

CarbonLinkin vt. toimitusjohtaja Ari Rekonen toivottaa Salibandyliiton tervetulleeksi yhteistyöhön.

– Palvelumme tekee visuaaliseksi niin sanotut scope 3 -päästöt. Liitot ovat hyvin vastuullisia tässä asiassa. Näiden päästöjen vähentämiseen on selvästi herätty, ja CarbonLink on avainasemassa, koska voimme tarjota helpon ratkaisun näiden lukujen reaaliaikaiseen seurantaan.

Lue myös: Kohti vastuullisempaa toimintaa – Salibandyliitto pureutuu hiilijalanjälkensä pienentämiseen

Määritelmällisesti scope 3 -luokkaan lasketaan päästöt, jotka syntyvät yrityksen tai organisaation hankinnoista ja kuljetuksista. Salibandyliitolla tällaisia ovat juuri kilpailutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat päästöt. Esimerkiksi joukkueiden ja erotuomarien matkustaminen pelipaikoille lasketaan tällaiseksi.

CarbonLink tarjoaa kyseisten päästöjen mittaamisen hyvän työkalun, sillä se kerää dataa reaaliaikaisesti organisaation taloushallintojärjestelmästä. Se laskee muun muassa ostettujen palveluiden ja tuotteiden elinkaaren aikaisia päästöjä. Myös palveluiden logistiikka huomioidaan laskennassa.

– Talousdata koostuu konkreettisista luvuista, jotka perustuvat todellisiin ostoihin, Rekonen perustelee.

Scope 3 -luokan päästöjen määrittely ja laskeminen on hankalaa ilman tieteellistä pohjaa ja standardointia. Nämä samat asiat ovat edellytys sille, etteivät lukujen mittaaminen ja julkaisu näyttäydy viherpesuna.

CarbonLink ei ole tässä mielessä auktoriteetti, joka valvoisi eri toimijoiden päästöjä viranomaisen tavoin. Toisaalta sen mittaristo perustuu tieteeseen, mikä edelleen validoi tulokset vastuullisen päätöksenteon pohjaksi.

– Emme lähde tuomitsemaan, mutta pitää tiedostaa, että näiden lukujen pohjalta voi tehdä valintoja. Olivatpa ne sitten vaikkapa ajoneuvojen vaihtaminen sähköautoiksi tai kirjaus ympäristöystävällisestä sähköstä toimitilojen vuokrasopimuksessa, Rekonen listaa käytännön esimerkkejä.

– Ajatus tässä takana on, että pystytään tekemään vastuullisia valintoja konkretisoinnin avulla.

Suomen oloissa tällainen seuranta on mahdollista, koska kaiken datan saa sähköisistä palveluista. Pelkkä data ei kuitenkaan riitä. CarbonLinkin takana on maailmankuuluja ilmastotutkijoita kuten professorit Markku Kulmala ja Tuukka Petäjä. Myös perustaja Merli Juustila on meritoitunut tieteentekijä.

– Tiede on tässä vahvasti taustalla. Raporteista näkee, miten lukemat on laskettu. Kaavojen lähteet ovat Helsingin yliopiston, SYKE:n ja VTT:n kaltaisia arvostettuja tahoja, Rekonen toteaa.

CarbonLinkin seurannan vahvuus on myös se, että ajan mittaan laskenta tarkentuu ja syntyy positiivinen kierre. Tehtyjen päätösten vaikutusta päästölukemiin voidaan seurata nopeasti, ja onnistumista voidaan viestiä ulospäin.

– Aiemmin tällaisia päästövaikutuksia ei ole pystytty mittaamaan ja näkemään, mutta nyt pystyy. Sen pohjalta voidaan myös tehdä asioita, Rekonen tiivistää.

CarbonLink perustettiin vuonna 2021, ja sen toiminta kasvaa pikkuhiljaa. Yhteistyökumppanien lisääntymisen myötä mahdollistuu myös toimijoiden vertailu. Sen tarkoitus ei ole toimijoiden keskinäinen kilpailuttaminen vaan vastuullisten valintojen näkyväksi saattaminen.

Rekosen mukaan CarbonLink julkaisee aika ajoin toimialakohtaisia katsauksia. Ne ovat eri organisaatioille hyvä mahdollisuus osoittaa omia onnistumisia. Ne myös rohkaisevat ilmaston kannalta suotuisien päätöksien tekemistä.

– Uusi EU-direktiivi velvoittaa pörssiyhtiöitä raportoimaan hiilijalanjälkensä. Sen voi nähdä taloudellisena tunnuslukuna siinä missä liikevaihdon. Kenties siitä tulee osa firmojen tilintarkastusta, Rekonen laajentaa keskustelua.

CarbonLinkin innovatiivinen malli scope 3 -päästöjen konkretisointiin on hänen mukaansa herättänyt kiinnostusta ulkomaillakin. Suomalaiseen tieteelliseen osaamiseen perustava laskenta ja mittaristo trendaavat jo kotimaassa.

– Tämän vuoden alusta tähän on alettu kunnolla havahtua pk-sektorilla. Järjestöt ja liitot ovat olleet hereillä jo aiemmin, Rekonen kiittelee.

Salibandyliiton vastuullisuusohjelma käsittää seitsemän eri kokonaisuutta. Ne ovat hyvä hallinto, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, terveys ja turvallisuus, tiedolla johtaminen, ympäristö ja ilmasto, arvopohja (sis. antidopingtoiminta & kilpailumanipulaation torjunta) ja urheilijan uran tukeminen.

Tutustu: Salibandyliiton vastuullisuusohjelma 2026

Teksti: Erno Rautarinta